Hancock

Hancock on yhdysvaltalainen supersankarielokuva, jonka ensi-ilta Suomessa oli 11. heinäkuuta 2008. Elokuva kertoo John Hancockista, joka on resuinen, väärinymmärretty supersankari. Hän pelastaa, mutta jättää jälkeensä tuhoa, kunnes tapaa Ray-nimisen PR-miehen, joka ehdottaa häntä lähtemään vankilaan, jotta ihmiset jäisivät kaipaamaan Hancockia. Lopulta hän pääsee vapaaksi, kun pankissa on panttivankitilanne päällä. Hancock hoitaa asian ja nousee kuuluisuuteen. Pian Rayn vaimo kuitenkin kertoo Hancockille heidän yhteisestä synkästä menneisyydestään.

R.I.P.D. (2013)

Hiljattain kuollut poliisi liittyy edesmenneiden lainvalvojien ryhmään, jota kutsutaan nimellä Rest in Peace Department.

Genret:Toiminta, Komedia, Rikos
Valmistusvuosi:2013Ohjaajat:
Robert Schwentke
Käsikirjoittajat:Matt Manfredi, Peter M. Lenkov , Phil Hay
Pääosanäyttelijät: James Hong, Jeff Bridges, Kevin Bacon, Mary-Louise Parker, Robert Knepper, Ryan Reynolds
Maat: USA
Kielet: englanti

The Wolf Man

The Wolfman on vuonna 2010 ilmestynyt uudelleenfilmatisointi vuoden 1941 kauhuelokuvasta Ihmissusi. Juonta on kuitenkin muutettu huomattavasti. Joe Johnstonin ohjaaman elokuvan keskeisissä rooleissa esiintyvät Benicio del Toro, Anthony Hopkins, Emily Blunt, Hugo Weaving ja Geraldine Chaplin.

Fright Night 2

By day Gerri Dandridge is a sexy professor, but by night she transforms into a real-life vampire with an unquenchable thirst for human blood. So when a group of high school students travel abroad to study in Romania, they find themselves ensnared in Gerri's chilling web of lust and terror. Charley and "Evil" Ed must stop Gerri from drinking and bathing in the blood of a "new moon virgin," which just so happens to be Charley's ex-girlfriend, Amy. They enlist help from Peter Vincent, the vampire hunting host of a reality show called "Fright Night," to drive a stake through Gerri's plan and save Amy from a fate far worse than death.
- Written by Production

Good Morning Vietnam

Hyvää huomenta, Vietnam (engl. Good Morning Vietnam) on vuonna 1987 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen draamakomedia, jonka on ohjannut Barry Levinson. Elokuva kertoo Adrian Cronauerin urasta tiskijukkana Armed Forces Radio Servicen palveluksessa Vietnamin sodan aikana. Elokuvan pääosia esittävät Robin Williams, Forest Whitaker, Tung Thanh Tran, Chintara Sukapatana, Bruno Kirby, Robert Wuhl, J. T. Walsh, Noble Willingham, Richard Edson, Richard Portnow, Floyd Vivino ja Juney Smith. Elokuva oli taloudellinen menestys ja on American Film Instituten 100 parhaan komediaelokuvan listan, AFI's 100 Years…100 Laughs, sijalla 100.

Impy's Island

Vauhdikkaan koko perheen animaatioseikkailun kakkososassa palataan ammoisiin aikoihin Dinon kuoriutumiseen saakka. Dinon uudet ystävät asettuvat rinnan puolustamaan uutta tulokasta, kun kiero kuningas tahtoo napata pienen dinosauruksen kokoelmiinsa.

The Love Guru

The Love Guru on vuonna 2008 julkaistu komediaelokuva. Elokuvan pääosia esittävät muun muassa Mike Myers, Jessica Alba, Romany Malco, Meagan Good, Verne Troyer, Justin Timberlake, Telma Hopkins, Manu Narayan, John Oliver ja Ben Kingsley. Omana itsenään elokuvassa esiintyvät muun muassa Mike Myers, Mariska Hargitay, Jessica Simpson, Kanye West, Val Kilmer, Morgan Freeman, Rob Blake ja Deepak Chopra. Elokuvan on ohjannut Marco Schnabel. Elokuva oli taloudellinen floppi, sai huonot arvostelut kriitikoilta ja voitti kolme Razzie-palkintoa huonoimmasta kuvauksesta, huonoimmasta miespääosasta ja huonoimmasta elokuvasta.

Vaaleanpunainen pantteri 2

Vaaleanpunainen pantteri 2 on Harald Zwartin ohjaama komediaelokuva vuodelta 2009. Se on jatko-osa vuoden 2006 elokuvalle Vaaleanpunainen pantteri. Elokuvassa Jacques Clouseaun täytyy tehdä yhteistyötä muista maista tulleiden etsivien kanssa, saadakseen kiinni varas Tornadon.

Hei, me lennetään!

Hei, me lennetään! (Airplane!) on yhdysvaltalainen Jim Abrahamsin, David Zuckerin sekä Jerry Zuckerin ohjaama ja käsikirjoittama komediaelokuva vuodelta 1980. Elokuva on kolmikon ensimmäinen yhdessä käsikirjoittama ja ohjaama elokuva. Sen pääosissa nähdään Robert Hays, Julie Hagerty, Leslie Nielsen, Robert Stack, Lloyd Bridges, Peter Graves, Kareem Abdul-Jabbar ja Lorna Patterson. Elokuva on parodia monista 1970-luvulla tehdyistä katastrofielokuvista.
Elokuva sai hyvän vastaanoton ja se on äänestetty kymmenenneksi Yhdysvaltain hauskimpien elokuvien listalla ja se on myös sijalla 6 Bravon 100 hauskimman elokuvan joukossa.

Juoni
Entinen taistelulentäjä Ted Striker (Robert Hays) traumatisoitui tuntemattomassa sodassa, minkä seurauksena hän on alkanut pelätä lentämistä. Traumansa vuoksi hän ei pysty pitämään työpaikkojaan, ja näin ollen myös hänen lentoemäntänä työskentelevä sodanaikainen tyttöystävänsä Elaine Dickinson (Julie Hagerty) jättää hänet. Voittaakseen Elainen takaisin Striker päihittää pelkonsa ja ostaa lipun Los Angelesista New Yorkiin menevälle lennolle, jolla Elaine on työvuorossa. Lennon aikana Elaine kuitenkin torjuu miehen ehdotukset palata takaisin yhteen.

Kun päivällinen on tarjoiltu, useat matkustajat sairastuvat, ja yksi matkustajista, tri Barry Rumack (Leslie Nielsen), käsittää, että kaikki kalaa syöneet matkustajat ovat saaneet ruokamyrkytyksen. Lentoemännät huomaavat, että koneen miehistö, mukaan lukien lentäjä Clarence Oveur (Peter Graves) ja perämies Roger Murdock (Kareem Abdul-Jabbar), ovat saaneet myös ruokamyrkytyksen, eikä koneessa ole jäljellä yhtään lentotaitoista ihmistä. Elaine ottaa yhteyttä Chicagon lennonjohtotorniin saadakseen apua, ja tornin työnjohtaja Steve McCroskey (Lloyd Bridges) ohjeistaa häntä aktivoimaan koneen autopilotin. Kyseessä on suuri puhallettava Otto-niminen nukke, joka voi viedä heidät Chicagoon, muttei laskeutua. Tri Rumack taivuttelee Strikerin lentämään konetta, mutta tämä tuntee paineen liian kovaksi ja konetyypin itselleen liian tuntemattomaksi.

McCroskey tietää, että hänen on saatava joku muu ohjaamaan kone alas puhelimitse, ja kutsuu paikalle Rex Kramerin (Robert Stack). Striker ja Kramer taistelivat sodassa yhdessä, joten heidän on ensin voitettava yhteiset negatiiviset kokemuksensa. Koneen lähestyessä Chicagoa Striker alkaa hermostua yhä enemmän ja pystyy laskeutumaan vasta tri Rumackin kannustuspuheen jälkeen. Kramerin tarjotessa taustalla loputonta ohjevirtaa Striker saa pelkonsa voitettua ja onnistuu laskeutumaan turvallisesti. Vain muutama matkustaja saa vähäisiä vammoja, ja laskeutumistelineetkin säästyvät suurilta vaurioilta. Strikerin rohkeus elvyttää Elainen rakkauden, ja pari suutelee toisiaan Oton painellessa samalla koneella takaisin yläilmoihin puhallettuaan itselleen ensin naiskumppanin.

Wanted

Tämän illan leffa on nimeltään Wanted. On ollut tähän asti hyvä. Kannattaa kattoa jos vähääkään kiinnostaa.

Infoa:

Wanted on vuonna 2008 ensi-iltansa saanut toimintaelokuva, joka perustuu löyhästi Mark Millarin ja J.G. Jonesin samannimisiin sarjakuviin. Elokuvan ovat käsikirjoittaneet Chris Morgan, Michael Brandt ja Derek Haas, ohjannut Timur Bekmambetov ja sen pääosia näyttelevät Angelina Jolie, James McAvoy, Morgan Freeman, Thomas Kretschmann, Common, Terence Stamp ja Konstantin Habenski. Elokuva kertoo turhautuneesta kirjanpitäjästä Wesley Gibsonista (McAvoy), joka saa tietää olevansa salamurhaajan poika. Hän päättää liittyä salaseura Fraternityyn, jonka jäsen hänen isänsäkin joskus oli.

Elokuva menestyi hyvin sekä taloudellisesti että kriitikoiden silmissä. Se oli ehdolla kahteen Oscar-palkintoon: Parhaiden äänitehosteiden Oscar-palkintoon ja Parhaan äänityksen Oscar-palkintoon. Elokuva voitti Empire-palkinnon kategoriassa Best Sci-Fi / Superhero Movie.

The Croods

Croodit (The Croods) on vuonna 2013 ensi-iltansa saanut yhdysvaltalainen 3D-tietokoneanimaatioelokuva, jonka ovat ohjanneet Kirk DeMicco ja Chris Sanders.

Plague Town

Plague Town is a 2008 American horror film directed by David Gregory and written by David Gregory and John Cregan.

Plot
While vacationing in the Irish countryside, a dysfunctional family encounters a village of deformed and homicidal residents.These residents are mostly mutant children, to whom death is all fun and games.

Season Of The Witch

Katoin tänään tälläsen.

Leffasta on kerrottu tällästä:
Voiko olla jotain pahempaa kuin helvetti? Ristiretkeläiset Behmen ja Felson palaavat Lähi-idän taistelutantereelta, mutta heidän kotinsa on valloittanut uusi vihollinen: rutto. Noituudesta syytetyn nuoren naisen väitetään olevan sairauden takana, ja vastahakoisesti ristiretkeläiset lähtevät viemään naista kaukaiseen luostariin, jossa hänet puhdistetaan helvetin pahuudesta. Todellinen vaara ei ole noidan häkin kalterien sisäpuolella, vaan ruton saastumassa ulkomaailmassa! Toimintaelokuvien kuningas Nicolas Cage ja Hellboyn Ron Perlman tähdittävät yliluonnollista toimintaseikkailua, jossa pimeä keskiaika toimii sankaruuden ja valtavan pahuuden näyttämönä!

Näyttelijät Cage Nicolas, Foy Claire, Graham Stephen, Lee Christopher, Moore Stephen Campbell, Perlman Ron, Sheehan Robert, Thomsen Ulrich

Ohjaaja

Sena Dominic

Käsikirjoitus

Schut Bragi F

Grotesque

Tuli katottuu tällänen leffa jokunen viikko sitten.

Infoa:

Alkuperäinen nimi: グロテスク

Genret:Kauhu 

Valmistusvuosi:2009

Pituus:73 min

Tunnetaan myös nimillä: Gurotesuku

Ohjaajat: Kōji Shiraishi

Käsikirjoittajat: Kōji Shiraishi

Pääosanäyttelijät: Hiroaki Kawatsure, Shigeo Ôsako, Tsugumi Nagasawa

Maat: Japani

Kielet: japani

Pätkä arvostelua tästä leffasta:

Viimeisen reilun vuosikymmenen aikana elokuviin kohdistuva sensuuri on löystynyt maailmalla tasaiseen tahtiin ja sen seurauksena myös elokuvissa esiintyvä väkivalta on lisääntynyt ja muuttunut hiljalleen yhä verisemmäksi ja brutaalimmaksi. Katsojat ovat tottuneet yhä rankempaan menoon niin elokuvissa kuin televisiosarjoissakin ja sitä pidetään usein jo itsestäänselvyytenä. Liike on ollut selkeästi takaisin kohti 1970 ja 1980 -lukujen halpoja verikekkereitä ja psykoottisten tappajien kulta-aikaa. Tästä todisteena on 2000-luvun elokuvallisena ilmiönä syntynyt kidutusporno eli gorno-genre. Ensimmäisen kerran tätä gore ja porno -sanoista sekoitettua sanahirvitystä käytettiin kriitikko David Edelsteinin toimesta vuoden 2006 alussa ja suosion alati kasvaessa sitä voidaan pitää jo erittäin merkittävänä elokuvasuuntauksena.

Gorno on suhteellisen laaja käsite, jonka sisälle voidaan laskea perusteokset Rob Zombien House of 1000 Corpses (2003) ja The Devil's Rejects (2005), James Wanin alulle panema ja yhä voimissaan oleva Saw-sarja ja Eli Rothin Hostel-elokuvat. Genre sisältää todella runsaasti myös vähemmän tunnettuja, usein myös sisällöltään rankempia elokuvia, kuten Murder-Set-Pieces (2004) sekä August Underground -sarja. Listaa voisi jatkaa loputtomiin, mutta gornon määritelmä on varmaankin jo selvä. Kysymys ei siis ole millään tavalla pornografiasta tai seksistä (vaikka useat genren elokuvat sisältävätkin runsaita määriä seksiä ja paljasta pintaa) vaan pornon tavoin pyrkimyksestä säväyttää visuaalisin keinoin. Gornosta puhuttaessa väkivallan ja veren määrän lisääminen on usein suoraan verrannollinen elokuvan onnistumiseen. Ainakin jos ajatellaan katsojien odotuksia.

Tavallisesti ranskalaisten harteilla on levännyt gorno-elokuvien tason nostaminen uudelle, katsojien vatsoja ja moraalia koettelevalle tasolle erityisesti elokuvien Haute tension (2003), À l'intérieur (2007) ja Martyrs (2008) myötä. Nyt oli japanilaisten vuoro, kun Kôji Shiraishin (Carved: The Slit-Mouthed Woman, 2007) ohjaama elokuva Grotesque (2009) ilmaantui hieman yllättävän tuntuisesti järkyttämään länsimaisia katsojia. Aivan vähin äänin elokuva ei kuitenkaan saapunut, sillä ainakin Englannin elokuvatarkastamo BBFC (British Board of Film Classification) ehti jo kieltää elokuvan esittämisen kokonaan. Täyskielto on harvinainen tapaus ja vastaavanlaisen päätöksen sai edellisen kerran jo mainittu Murder-Set-Pieces noin viisi vuotta aiemmin. Grotesquen kieltäminen on kuitenkin elokuvan sisältö huomioiden täysin ymmärrettävää. Jos sen itsetarkoituksellista seksuaalista sadismia sisältävää kokonaisuutta pitäisi leikata tai muuten sensuroida, ei jäljelle jäisi paljon mitään.

Grotesque markkinoi itseään (tiedostaen hyvin kohderyhmänsä) julmimpana japanilaisena splatter-elokuvana mitä ikinä on tehty ja dvd:n kansi kertoo, että se saa Hostelin ja Saw:n näyttämään lastenleikiltä. Vaikka näiden sanojen tarkoitus onkin ylimainostaa elokuvaa, täytyy myöntää, että väitteet pitävät tavallaan hyvinkin paikkansa. Vaikka Grotesquen markkinoinnissa vedotaankin näiden amerikkalaisten elokuvien faneihin, sen esikuvat löytyvät pikemminkin kotimaasta. Kehyskertomus on kuin suoraan Hideshi Hinon elokuvasta Guinea Pig: Flowers of Flesh and Blood (1985) ja silmäväkivaltaan liittyvä hetki vertautuu hyvin Guinea Pig -sarjan ensimmäisestä osasta Devil's Experiment (1985) löytyvään kohtaukseen. Kiinnekohdat myös halvoista, mutta sitäkin sadistisimmista ja verisimmistä elokuvista tunnetun Daisuke Yamanouchin elokuviin ovat selviä, erityisesti tavat joilla Grotesquessa käsitellään avuttomia ihmisuhreja.

Grotesquen juoni on mahdollisimman pelkistetty. Nuori mies Kazuo (Hiroaki Kawatsure) on treffeillä naisystävänsä Akin (Tokyo Gore Policessakin näytellyt Tsugumi Nagasawa) kanssa. Keskustelu on leikkimielistä ja jossain vaiheessa Aki kysyy Kazuolta elokuvan edetessä yhä olennaisemmaksi nousevan kysymyksen: ”Kuolisitko puolestani?”. Samassa heidän kimppuunsa käy vasaraa heiluttava tuntematon mies (Shigeo Ôsako). Kidnapattu pari herää myöhemmin kidutuskammiossa suukapuloituna ja kahlittuna, valmiina kaappaajansa käsittelyä varten.

Grotesque onnistuu olemaan nimensä ja maineensa veroinen. Aluksi uhreihin sovelletaan psykologisen sadismin keinoja ja siitä edetään seksuaalisemmaksi ja lopulta otetaan käyttöön fyysiset kidutuskeinot kuitenkin niin, etteivät uhrit ikinä luovu toivosta vaan taistelevat selviytymisestä. Myös gorea on paljon ja se on vakuuttavaa, kohteiksi löytyvät mm. sormet, kädet, silmät, genitaalit ja jopa suolistokin. Kiduttaja kannustaa uhrejaan laittamaan itsensä peliin pelastaakseen toinen toisensa ja tämä vahvistaakin elokuvan muutoin niin pelkistettyä tarinaa.

Monet japanilaiset elokuvat ovat yrittäneet jotain samansuuntaista, mutta yritykset ovat usein kaatuneet alhaisen budjetin aiheuttamiin rajoituksiin. Grotesque ei kärsi näistä vaivoista, vaan koko elokuva on kauttaaltaan hienon näköistä niin ohjauksensa kuin kuvauksensakin puolesta erikoismaininnan mennessä luonnollisesti erikoisefekteille. Elokuva tapahtuu suurimmaksi osaksi yhdessä huoneessa ja myös kuvauspaikkaan on panostettu. Uhreilta ei kovinkaan taidokkaita näyttelysuorituksia tarvita, mutta kiduttajana toimiva, ensimmäisessä elokuvassaan näyttelevä Shigeo Ôsako on jo ulkonäöltään sopivan pahaenteinen ja vetää roolinsa vakuuttavasti. Hän on jotenkin tyypillinen japanilainen mielipuoli: pinnalta säyseä, mutta sisältä mätää nihilismiä, sadismia ja kieroutuneisuutta uhkuva demoni.

Grotesque on malliesimerkki gorno-genren elokuvasta ja toimii hyvänä muistutuksena siitä, mistä koko genressä on kysymys. Elokuva onnistuu todella hyvin siinä mitä se yrittääkin eikä sen enempää. Grotesque kestää sopivat 73 minuuttia, eikä katsoja ehdi pitkästymään juonen puutteista huolimatta. En suosittele Grotesquen katsomista kenellekään muille kuin väkivaltaviihteen ystäville ja suurkuluttajille. Ensikertalaiselle kokemus voi olla liiankin vahva.

Grotesque aiheuttaa painajaisia.

Super 8 - movie

Tuli katottua tällänen leffa eilen ku Super 8.

Tässä vähän tietoa siitä leffasta:

Lost-sarjan luojan ja Mission Impossible III -elokuvan ohjaajan J.J.Abramsin suuren kaliiberin scifi-seikkailun tuotannosta vastaa Steven Spielberg. Tarina saa alkunsa vuonna 1979, kun kaitafilmielokuvaa kuvaava kuuden nuoren joukko päätyy sattumalta junaonnettomuuden silminnäkijöiksi. Törmäystä seuraa joukko salaperäisiä tapahtumia, joita nuoret ryhtyvät selvittämään.



Genret:Trilleri, Sci-fi 
Valmistusvuosi:2011Pituus:112 min
Ensi-ilta: 10.06.2011
Ohjaajat: J.J. Abrams
Käsikirjoittajat: J.J. Abrams
Pääosanäyttelijät: Amanda Michalka, Beau Knapp, Elle Fanning, Gabriel Basso, Kyle Chandler, Noah Emmerich, Ron Eldard, Ryan Lee, Zach Mills
Maat:USA

Kielet: englanti

This Is The End - leffa

Tänään tuli katsottua leffa nimeltä This Is The End. Se oli ihan mielenkiintoinen ja omalla tavallaan hauskakin. Tosin en kokonaan sitä nähnyt koska nukahdin kesken leffan :D. Ainakin niiden pätkien perusteella, mitä siitä näin, vaikutti mielenkiintoiselta ja hauskalta.

Klikkaamalla tästä näette kyseisen leffan trailerin, jossa on suomen kielinen teksti.

Dangerous Minds

Tämän illan leffana toimii "Dangerous Minds"Infoa taas:

Louanne Johnson on entinen merijalkaväen sotilas, joka pestautuu slummikoulun opettajaksi. Hän saa opetettavakseen ongelmanuoria, joiden kanssa ei voi turvautua tavallisiin menetelmiin. Neuvokas nainen voittaa kuitenkin oppilaiden luottamuksen ja löytää joukosta jopa lahjakkuuksia. Tositapahtumiin perustuvan elokuvan tunnussävelmä Gangsta`s Paradise oli suuri rap-hitti.

Australia-movie

Eilen tuli katottua tällänen leffa jonka nimi on Australia. Ei se ollu niin huikee ku oletin sen olevan. Itseasias se oli tylsä ja liian pitkä. Ihme kyllä katoin sen loppuun asti vaikka tiukkaa tekikin.

Täs vielä yks arvostelu tästö leffasts niille joita kiinnostaa: 
Australialainen Baz Luhrmann on ohjannut elokuvia harvakseltaan. Viimeksi nähtiin hybridimusikaali Moulin Rouge vuonna 2001, ja sitä ennen modernin otteen saanut Romeo ja Julia (1996). Nyt saa ensi-iltansa western-spektaakkeli Australia.

Ollaan 1930- ja 40-lukujen taitteessa. Toinen maailmansota on ovella. Brittiläinen Lady Sarah Ashley (Nicole Kidman) matkustaa Australian Darwiniin, jossa tämän mies on hoidellut karjabisneksiä. Perillä kohtaavat ongelmat: mies on murhattu, karjakeisari King Carney (Bryan Brown) ja ilkeä tilanhoitaja Fletcher (David Wenham) juonittelevat karjahuijauksia, Ashleyn tilan aboriginaali-työntekijöiden huono asema valkoisen valtaväestön keskellä aiheuttaa lisämurheita, ja sopeutuminen Australian takamaiden ankariin olosuhteisiinkin on edessä. Kun vielä komea karjanajaja Drover (Hugh Jackman) liittyy mukaan tapahtumiin, ovat ainekset romanttiseen seikkailuun kasassa.


Monista elokuvista tuttu, hyvien ja jalojen ihmisten joukko pitämässä puoliaan pahaa sortajaa vastaan, esittäytyy tässäkin. Hullunrohkea ja periaatteellinen pienen tilan porukka vastustaa sitkeästi Carneyn yrityksiä monopolisoida karjabisnes itselleen. Lady ja itsenäinen Drover puolustavat aboriginaali-palkollisiaan, jotka nousevat tiukkojen tilanteiden edessä tasa-arvoisiksi pomojensa kanssa. Pientä hurskastelun makua tässä on, mutta sen antaa elokuvan hyväntuulisuuden takia anteeksi. Hyviä rooleja saanut ja tehnyt Kidman on kiihkeä, sinnikäs ja ylväs, Jackman hikinen, karu ja raamikas. Vallan mainio pari.

Australia kunnioittaa Hollywoodin vanhoja spektaakkeleja. Siinä on komediaa, jännitystä, romantiikkaa ja seikkailua. Ylhäisen mutta hyväsydämisen ladyn ja itsenäisen ja periaatteellisen Droverin sanailu muistuttaa screwball-perinteestä. Molemmat tuittupäät oppivat vähitellen sietämään toisiaan ihan yhteisenkin edun vuoksi. Suureellinen, filmitähtiä ikonisoiva ote näkyy kuvakulmissa ja hidastuksissa. Eeppisen lajityypin kliseet on kuitenkin toteutettu sen verran kieli poskella, että ne jäävät hymyilyttämään.

Elokuvassa ruoditaan myös aiheellisesti australialaisen yhteiskunnan epäkohtia. Tarinaa kertoo Ashleyn tilalla asuva suloinen Nullah, aboriginaalin ja valkoisen jälkeläinen. Näitä juurettomia lapsia kohdeltiin Australiassa pitkään kaikkein huonoiten. Ei-kenenkään-joukkoon -kuuluvia lapsia eristettiin perheistään ja vietiin kirkon suojissa pois yhteiskunnan silmistä. Varastetuiksi sukupolviksi kutsuttujen virallinen sorto päättyi vasta 1973, kun Australiassa kumottiin laki lasten eristämisestä. Yksi elokuvan teemoja on Nullah'n alkuperäjuurien ja valtayhteiskunnan keskinäinen yhteentörmäys ja sopeutuminen, ja vanhemmuuden ja lapsuuden rajojen etsiminen.

Jo Moulin Rougessa huomattiin, että Luhrmann taitaa melodraaman. Sitä ei tässäkään elokuvassa säästellä, etenkään loppupuolella, kun pölyisten aavikoiden karuus muuttuu japanilaisten hyökkäysten myötä sotadraaman tantereeksi. Kidmanin kasvoja hyödynnetään jälleen pateettisten tunteiden tulkkina, vähän liiaksikin.

AustraliaElokuvan alkupuoli on varsin sujuvaa ja viihdyttävää elokuvakerrontaa, jossa iänikuisten Amerikan keskilännen maisemien sijaan nähdään Australian ryteikköjä. Se on vaihtelun vuoksi oikein piristävää. Mukavaa on myös se, että kaikki pääosanäyttelijät ovat syntyjään australialaisia. Kysymykset vanhemmuudesta ja ydinperheen koostumuksesta eritaustaisten ihmisten kesken korostuvat juuri sopivan ajankohtaisella tavalla. Liekö sattumaa? Lopun sotapaatos vie elokuvasta terävimmän potkun, ja elokuva on lähes kolmen tunnin kestossaan aika pitkä. Kyllä tällä silti varmaan tukku Oscar-ehdokkuuksia tullaan napsimaan

Paina tästä jos haluat nähdä trailerin.

~Body Of Lies~

Elikkä tälläinen leffa on tullut katsottua ku Body Of Lies (Valheiden verkko). Se oli ihan mielenkiintoinen vaikkei näyttelijöittensä perusteella oikein innostanutkaan. Heh, mä en erityisesti pidä Leonardo DiCarpiosta.

Tässä infoa taas leffasta:
Lajityyppi: Draama, jännitys
Levittäjä: Sandrew Metronome Distribution Finland
Ohjaus: Ridley Scott
Pääosissa: Leonardo DiCaprio, Russell Crowe, Mark Strong
Ensi-ilta: 28.11.2008
Kesto: 2h 11 min
Ikäraja: 16

Elokuva perustuu Washington Post -lehden kolumnisti David Ignatiuksen vuonna 2007 julkaisemaan romaaniin CIA:n agentti Roger Ferrisistä (Leonardo DiCaprio). Ferris saa vihjeen Jordaniasta käsin toimivasta terroristijohtajasta ja laatii suunnitelman terroristiverkkoon soluttautumisesta. Sitä ennen hänen on varmistettava saavansa tukea sekä ovelalta CIA-veteraani Ed Hoffmanilta (Russell Crowe) että Jordanian tiedustelupalvelun päälliköltä - joka tosin saattaa olla myös yksi epäillyistä. Vaikka molemmat miehet ovat näennäisesti hänen liittolaisiaan, Ferrisin on punnittava tarkkaan, voiko heihin luottaa vaarantamatta koko operaatiota - ja omaa elämäänsä.

The Covenant

Eilen illalla tuli katsottua The Covenant-leffa. Se oli ihan ok. Eikä siltä paljoa osannut odottaakaan ku oli IMDb:ssä saanut arvostelussa 2,5 tähteä viidestä :D..

Tässä vähän infoa kys. leffasta:
The Covenant on vuonna 2006 valmistunut yliluonnollinen trilleri, jonka on ohjannut Renny Harlin. Elokuva kertoo pojista, jotka taistelevat pahaa vastaan yliluonnollisilla voimilla. Pahuuden ohella he joutuvat taistelemaan kateellisuutta ja epäluuloja vastaan, jotka uhkaavat heitä alati. Elokuvan ensi-ilta Yhdysvalloissa oli 8. syyskuuta 2006, ja sen Suomen ensi-ilta oli joulukuussa 2006.

Elokuva sai ensimmäisenä viikonloppuna toivottua pienemmän yleisön - joskin se nousi suosittujen elokuvien puutteen vuoksi viikonlopun katsotuimmaksi. Samoin elokuva sai huonot arviot yhdysvaltalaisissa lehdissä

Rooleissa:
Steven Strait-Caleb Danvers
Sebastian Stan-Chase Collins
Chace Crawford-Tyler Simms
Taylor Kitsch- Pogue Parry
Toby Hemingway-Reid Garwin
Laura Ramsey-Sarah Wenham
Jessica Lucas- Kate Tunney
Wendy Crewson-Evelyn Danvers